Hyrräkela herättää tunteita kalastajien keskuudessa. Monille se on tekninen haaste, toisille taas intohimon kohde. Jos olet aloittelija, olet saattanut kuulla tarinoita siimasotkuista, vaikeista säädöistä ja siitä, miten ”se ei ole mikään aloittelijan väline”. Mutta todellisuudessa hyrräkela ei ole mystinen tai pelottava. Se on väline, jonka käytön voi oppia, kunhan aloittaa oikeasta päästä ja ottaa aikaa harjoitteluun.
Tämä opas on sinulle, joka haluat päästä alkuun hyrräkelan kanssa ilman turhautumista. Käyn läpi perustekniikat, säätövinkit ja valintakriteerit niin, että pääset nopeasti vesille ja saat ensimmäiset onnistumiset vyöllesi – ilman jatkuvaa siimasotkujen selvittelyä.
Miten hyrräkela toimii ja mihin sitä käytetään
Hyrräkela eroaa avokelasta erityisesti puolamekanismin toiminnan osalta. Heiton aikana puola pyörii siiman mukana, mikä mahdollistaa erittäin pitkät ja tarkat heitot – kun säätö on kohdillaan. Tämä poikkeaa avokelasta, jossa siima lähtee kiinteältä puolan reunalta. Pyörivän puolan ansiosta hyrräkela reagoi tarkemmin siihen, miten siima purkautuu vieheen mukana. Juuri tämä tekee siitä sekä haastavan että palkitsevan välineen.
Hyrräkelaa käytetään usein raskaampien vieheiden, kuten jerkkien, spinnerbaitien ja suurten lusikoiden kanssa. Se sopii mainiosti petokalojen kalastukseen, kuten hauelle, koska se tarjoaa jämäkän ja säädettävän jarrun, joka kestää kovempaakin vääntöä. Hyrräkelalla voi myös heittää tarkasti tiettyihin paikkoihin, kuten kaislikon reunaan tai kivikon taakse – kunhan hallitsee tekniikan.
Ensimmäisen hyrräkelan valinta – mitä tulee huomioida
Aloittelijalle suosittelen matalaprofiilista hyrräkelaa, joka istuu käteen luonnollisemmin ja on kevyempi hallita kuin pyöreä malli. Matalaprofiilinen kela on myös helpompi säätää ja ergonomisesti mukavampi pitkillä kalastuspäivillä. On tärkeää valita malli, jossa on säätömahdollisuus sekä magneettijarrulle että keskipakojarrulle – näin saat enemmän hallintaa heiton eri vaiheisiin.
Vavan ja kelan yhteensopivuus on keskeinen tekijä. Useimmat hyrräkelat sopivat baitcasting-vapoihin, joissa on erillinen kelakiinnitys yläpuolelle. Älä yritä asentaa hyrräkelaa avokelavapaan – se ei toimi kunnolla. Hyvä nyrkkisääntö on, että mitä painavampia vieheitä käytät, sitä jäykempi ja jämäkämpi vavan tulee olla.
Siiman valinnassa monofiili on aloittelijalle anteeksiantavin vaihtoehto. Se venyy hieman, mikä auttaa estämään siimasotkuja. Punottu siima on kestävä, mutta virheet näkyvät armottomammin: jos backlash iskee, punottu siima menee helposti solmuun. Fluorocarbon taas sopii erityistilanteisiin, mutta sen käsittely on jäykempää.
Näin säädät hyrräkelan oikein ennen heittoa
Suurin osa hyrräkelalla tapahtuvista ongelmista johtuu siitä, että säätöihin ei perehdytä kunnolla. Kelaa ei voi vain ottaa paketista ja lähteä heittämään – se pitää säätää vieheen ja siiman mukaan. Aloita magneettijarrun ja keskipakojarrun säätämisestä. Useimmissa keloissa on kääntyvä säätörulla kelan sivussa (magneettijarru) ja sisällä painikkeet tai tapit, joilla voi aktivoida keskipakojarrun portaita.
Vieheen paino vaikuttaa olennaisesti säätöihin. Teet niin sanotun pudotustestin: vapaa pidetään vaakasuorassa ja päästetään viehe vapaasti alas. Jos viehe putoaa hallitusti, mutta puola ei jatka pyörimistä vieheen osuessa maahan, säädöt ovat kohdillaan. Jos puola pyörii vielä vieheen osuessa maahan, löysennä jarrua hieman. Jos viehe ei liiku ollenkaan, säädä löysemmälle.
Peukalo on tärkeä osa heiton hallintaa. Se toimii viimeisenä jarruna, joka pysäyttää puolan juuri oikealla hetkellä. Harjoittele peukalon käyttöä rauhassa. Aluksi voi tuntua kömpelöltä, mutta lopulta saat sen osaksi luonnollista heittoliikettä.
Heittäminen hyrräkelalla – aloittelijan tekniikkavinkit
Heittäminen hyrräkelalla ei ole vaikeaa, kun perusasiat ovat kunnossa. Käytä ensin painavaa, mutta turvallista harjoitusviehettä, kuten lyijypainoa tai rikkinäistä kumikalaa, jonka paino on 20–40 grammaa. Näillä on helppo harjoitella ilman, että tarvitsee pelätä vieheen menetystä.
Aloita lyhyillä heitoilla ja vältä kovaa riuhtaisua. Pehmeä ja hallittu heittoliike tuottaa parempia tuloksia. Voit ensin opetella liikkeen ilman siimaa, jotta saat tuntuman vavan ja kelan yhteistyöhön. Siiman annetaan purkautua puolan pyörimisen mukana, ja peukalo säätelee sen vauhtia loppuvaiheessa.
Jos siima menee solmuun – eli syntyy backlash – älä panikoi. Pysäytä puola, irrota siiman pää ja löysää solmua vetämällä varovasti siimaa ulos kelasta. Hyvin harvoin tarvitsee leikata siimaa, kunhan solmuun ei tartuta väkivalloin. Harjoitus tekee mestarin, ja jokainen siimasotku opettaa jotain uutta.
Ylläpito ja huolto – pidä kela kunnossa
Hyrräkela on kone, joka koostuu useista liikkuvista osista. Puhdistus ja voitelu ovat siksi oleellisia osia sen toimintakunnon säilyttämiseksi. Pyyhi kela käytön jälkeen kuivaksi ja poista mahdollinen hiekka tai lika kostealla liinalla. Pidä erityisesti kelan sisäpinta ja jarruosat puhtaina. Voiteluaineita on saatavilla juuri kalastuskeloihin – älä käytä tavallista yleisöljyä, koska se voi tukkia hienomekaniikan.
Säilytä kela kuivassa ja suojatussa paikassa. Älä jätä sitä suoraan auringonpaisteeseen tai kosteaan varastoon. Jos mahdollista, säilytä kela irrotettuna vavasta ja säilytyspussissa. Näin vältät kulumista ja mahdollisia kolhuja.
Jos kela alkaa tuntua kankealta tai äänekkäältä, on aika huoltaa se. Voit tehdä peruspuhdistuksen itse, mutta laajempi huolto on hyvä jättää asiantuntijalle. Joissakin tilanteissa ongelma voi olla vain likaantunut jarrulevy tai puolan akseli, jotka saa kuntoon kevyellä puhdistuksella ja uudella rasvalla.
Muistilista aloittelijalle – näin onnistut hyrräkelan kanssa
Hyrräkelan käyttö voi aluksi tuntua monimutkaiselta, mutta oikeilla rutiineilla opit nopeasti hallitsemaan sen. Alla on käytännönläheinen muistilista asioista, joita kannattaa pitää mielessä heti ensimmäisestä kalareissusta alkaen:
- Valitse sopivan painoinen viehe
Aloittelijalle paras viehe on painava ja aerodynaaminen, esimerkiksi 25–40 gramman jerkki tai vaappu. Kevyillä vieheillä on vaikeampi hallita puolan pyörimistä, mikä johtaa helposti siimasotkuihin. Raskaampi viehe vetää siimaa puolelta hallitummin, jolloin opit kelaa nopeammin. - Tee pudotustesti ennen heittoa
Aseta kela valmiiksi heittokuntoon ja päästä viehe vavan kärjestä alas. Vieheen pitäisi pudota tasaisesti maahan ilman, että puola jatkaa pyörimistään sen osuessa maahan. Jos puola pyörii edelleen, kiristä jarrua hieman. Tämä yksinkertainen testi auttaa estämään backlashin ennen kuin sitä edes syntyy. - Pidä peukalo valmiina puolan päällä
Peukalo on tärkein ”turvajarru” hyrräkelalla heitettäessä. Paina kevyesti puolan päälle koko heiton ajan ja lisää painetta vieheen lähestyessä vettä. Näin voit pysäyttää puolan juuri ennen kuin siima löystyy ja sotkeutuu. Peukaloa kannattaa harjoitella vaikka kotona kuivaharjoitteluna. - Heitä lyhyesti ja pehmeästi aluksi
Unohda pitkät kaaret – aloita metrin-parin heitoista. Käytä rauhallista ja hallittua liikettä. Älä riuhtaise tai kiihdytä liikaa. Kun saat tuntuman siihen, milloin siima lähtee tasaisesti ja puola pyörii oikein, voit alkaa lisätä pituutta ja nopeutta vähitellen. - Älä kiristä siimaa väkisin solmutilanteessa
Jos siima menee sotkuun (backlash), pysähdy heti. Älä vedä väkisin, sillä se kiristää solmua. Pidä puola paikallaan sormella, löysää siimaa ja etsi kohta, josta voit vapauttaa löysempiä silmukoita. Useimmiten solmun saa auki rauhassa nykimällä – älä hätiköi. - Tarkista säätö uudelleen, jos vaihdat viehettä
Jokainen viehe painaa eri tavalla ja käyttäytyy eri tavalla heitossa. Kun vaihdat vieheen, tee uusi pudotustesti ja säädä jarrut sen mukaan. Älä luota siihen, että edellinen säätö toimii uuden vieheen kanssa. - Puhdista kela käytön jälkeen kevyesti
Poista lika, hiekka ja roskat kelan päältä ja siimasta. Erityisesti ulkokäytössä pölyä ja kosteutta kertyy helposti, mikä voi ajan myötä alkaa vaikuttaa jarrujen ja puolan toimintaan. Pyyhi pinta kuivalla tai kostealla liinalla ja laita kela säilytykseen kuivana. - Käytä oppimiseen aikaa ja anna itsellesi armoa
Hyrräkelan oppiminen ei tapahdu tunnissa. Ensimmäiset kymmenet heitot voivat olla hermoja koettelevia, mutta jokainen heitto kehittää tuntumaa. Älä vertaa itseäsi muihin – keskity omaan oppimiseen ja etene rauhassa.
Tällä muistilistalla pääset jo pitkälle. Hyrräkela vaatii hieman enemmän huomiota kuin avokela, mutta myös palkitsee paremmin, kun sen käytön oppii. Kun annat itsellesi mahdollisuuden kokeilla ja kehittyä, saat kelasta uskollisen kumppanin vuosiksi eteenpäin.
