Kaikuluotain on yksi niistä kalastusvälineistä, jotka voivat tuntua aluksi hieman mystisiltä. Ensimmäisellä reissulla näyttö vilisee viivoja, pisteitä ja kaaria, eikä ole helppoa tietää, näkyykö ruudulla ahvenparvi, kivikko vai vesikasvillisuutta. Moni aloittelija odottaa laitteen näyttävän kalat suoraan, mutta todellisuudessa kaikuluotaimen käyttö on paljon enemmän vedenalaisen maailman tulkitsemista.
Kun perusteet oppii, kaikuluotain muuttuu nopeasti yhdeksi tärkeimmistä kalastusvälineistä. Se auttaa löytämään syvänteet, matalikot, kasvillisuuden reunat ja muut rakenteet, joissa kalat viihtyvät. Samalla kalastus muuttuu suunnitelmallisemmaksi ja uusien vesien tutkiminen helpottuu huomattavasti.
Tässä oppaassa käydään läpi kaikuluotaimen käyttö aloittelijalle käytännönläheisesti. Tarkoitus ei ole opetella kaikkia ominaisuuksia yhdellä kertaa, vaan oppia käyttämään laitetta niin, että siitä on aidosti hyötyä vesillä. Tutustu myös laajaan vertailuumme erilaisista kaukoluotaimista.
Mitä kaikuluotain näyttää ruudulla?
Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä on, että kaikuluotain näyttäisi vedenalaisen maiseman valokuvana. Näin ei kuitenkaan ole. Kaikuluotaimen anturi lähettää ääniaaltoja veden alle ja vastaanottaa niistä palaavat kaiut. Laite muodostaa näiden tietojen perusteella jatkuvasti päivittyvän kuvan.
Ruudun oikea reuna näyttää uusimman tiedon ja vasen reuna aiemmin tallentunutta historiaa. Kun vene liikkuu eteenpäin, kuva vierii jatkuvasti näytöllä. Jos vene pysähtyy, sama alue voi näkyä ruudulla pitkään.
Aloittelijan kannattaa opetella tunnistamaan ainakin kolme asiaa:
- pohjan muoto
- vesikasvillisuus
- mahdolliset kalat ja syöttikalaparvet.
Kun nämä alkavat erottua toisistaan, kaikuluotaimen käyttö muuttuu huomattavasti helpommaksi.
Miltä pohja, kasvusto ja kalat näyttävät?
Pohja näkyy yleensä yhtenäisenä viivana näytön alaosassa. Kova pohja, kuten kallio tai sora, muodostaa voimakkaamman kaiun kuin pehmeä mutapohja. Tämä tieto on hyödyllinen, sillä monet kalalajit suosivat tietynlaisia pohjia.
Vesikasvillisuus näkyy pohjasta ylöspäin nousevina epäsäännöllisinä kuvioina. Aloittelija saattaa helposti sekoittaa ne kalaparveen, mutta harjoittelun myötä ero tulee nopeasti tutuksi.
Kala näkyy usein kaarena, mutta aina näin ei ole. Kohteen muoto riippuu muun muassa veneen nopeudesta ja kalan liikkeestä. Joskus kala näkyy viivana tai yksittäisenä pisteenä.
Kannattaa muistaa, että täydellisten kalakaarien etsiminen ei ole tärkeintä. Usein hyödyllisempää on löytää alueet, joissa kalat todennäköisesti liikkuvat.
Kaikuluotaimen eri luotaustilat
Nykyisissä kaikuluotaimissa on useita eri näkymiä. Aloittelijan ei tarvitse opetella niitä kaikkia heti, mutta niiden käyttötarkoitukset on hyvä tuntea.
Perinteinen 2D-kaikuluotain
Perinteinen 2D-kaikuluotain on paras tapa opetella laitteen käyttöä. Sen avulla näkee:
- veden syvyyden
- pohjan muodot
- vesikasvillisuuden
- yksittäiset kalat
- syöttikalaparvet.
Jos opettelet yhden näkymän kunnolla, valitse tämä.
CHIRP-kaikuluotain
CHIRP-kaikuluotain käyttää useita taajuuksia samanaikaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tarkempaa kuvaa ja parempaa kohteiden erottelua.
CHIRP auttaa erityisesti silloin, kun halutaan erottaa:
- kala pohjasta
- kasvusto syöttikalasta
- pienet rakenteet toisistaan.
Jos laitteestasi löytyy CHIRP, sitä kannattaa käyttää lähes aina.
Alaspäin luotaava kaikuluotain
Down Imaging näyttää veneen alapuoliset rakenteet erittäin tarkasti. Kivet, kannot ja pohjan muodot erottuvat huomattavasti paremmin kuin tavallisessa 2D-kuvassa.
Viistoluotain
Viistoluotain näyttää veneen molemmille puolille. Sen avulla voidaan tutkia laajoja alueita ilman, että vene kulkee suoraan kohteen päältä.
Viistoluotain soveltuu hyvin:
- kivikoiden etsimiseen
- ruovikon reunojen tutkimiseen
- vedenalaisten rakenteiden kartoittamiseen
- uusien kalapaikkojen löytämiseen.
Kaikuluotaimen asetukset aloittelijalle
Kaikuluotaimessa on paljon säätöjä, mutta aluksi kannattaa keskittyä muutamaan tärkeimpään.
Herkkyys
Herkkyys vaikuttaa siihen, kuinka paljon yksityiskohtia näytöllä näkyy. Liian matala asetus piilottaa hyödyllistä tietoa ja liian korkea voi tehdä kuvasta sekavan.
Hyvä lähtökohta on nostaa herkkyyttä, kunnes näytölle ilmestyy hieman kohinaa. Sen jälkeen asetusta voi laskea hieman.
Taajuus
Jos käytössä on CHIRP, automaattiasetus toimii yleensä hyvin. Aloittelijan ei tarvitse huolehtia eri taajuuksien hienosäädöstä.
Fish ID
Kalasymbolit voivat helpottaa ensimmäisiä käyttökertoja. Niihin ei kuitenkaan kannata luottaa täysin, sillä vesikasvit ja muut kohteet voivat joskus näyttää kaloilta.
Kun kokemusta kertyy, raakaa kaikukuvaa kannattaa opetella lukemaan ilman symboleita.
Väripaletti
Valitse sellainen väripaletti, jossa pohja, kasvusto ja muut kohteet erottuvat helposti toisistaan. Tässä tärkeintä on oma mieltymys ja hyvä näkyvyys.
Kaikuluotaimen anturin asennus
Yllättävän usein huono kuva johtuu väärin asennetusta anturista eikä laitteen asetuksista.
Hyvä asennus tarkoittaa, että anturi:
- on suorassa veneen pohjaan nähden
- sijaitsee puhtaassa veden virtauksessa
- ei osu ilmakupliin
- on tukevasti kiinni.
Asennuksen jälkeen kannattaa tehdä koeajo eri nopeuksilla. Jos pohja katoaa heti vauhdin kasvaessa, ongelma löytyy usein anturin sijainnista.
Näin löydät kalapaikan kaikuluotaimella
Kaikuluotaimen tärkein tehtävä ei ole näyttää yksittäisiä kaloja vaan auttaa löytämään hyviä kalapaikkoja.
Kannattaa etsiä:
- syvänteiden reunat
- matalikot
- ruovikon laidat
- kivikot
- vedenalaiset harjanteet
- kasvillisuuden ja avoimen veden rajat.
Kun löydät kiinnostavan rakenteen, tarkista näkyykö alueella syöttikalaa tai yksittäisiä petokaloja. Tämän jälkeen kannattaa kalastaa alue huolellisesti.
Waypointit tekevät kaikuluotaimesta tehokkaan työkalun
Jos laitteessa on GPS, waypointien käyttö kannattaa opetella heti.
Waypointilla voidaan tallentaa:
- hyvä ahvenparvi
- haukipaikka
- karikko
- syvänteen reuna
- vedenalainen kanto
- muu kiinnostava rakenne.
Muutaman kalastusreissun jälkeen oma kartta alkaa täyttyä hyvistä paikoista. Näin ottipaikat löytyvät helposti myös tulevilla reissuilla.
Kaikuluotaimen ensimmäinen harjoituskerta
Ensimmäisellä kalastusreissulla ei tarvitse opetella kaikkea. Riittää, että harjoittelet muutaman perusasian.
Tee nämä:
- Käynnistä laite ja tarkista syvyys.
- Aja matalan ja syvän veden rajaa pitkin.
- Tarkkaile pohjan muutoksia.
- Etsi vesikasvillisuutta.
- Säädä herkkyyttä hieman.
- Merkitse yksi kiinnostava paikka waypointilla.
- Kalasta löytämäsi kohde.
Jo yhden harjoituskerran jälkeen ruudulla näkyvät asiat alkavat tuntua huomattavasti tutummilta.
Yleisimmät aloittelijan virheet
Lähes jokainen tekee alussa samoja virheitä.
Yleisimmät niistä ovat:
- kaikkien toimintojen opettelu yhdellä kertaa
- liiallinen asetusten säätäminen
- kalasymbolien sokea uskominen
- yksittäisten kalojen etsiminen rakenteiden sijaan
- waypointien käyttämättä jättäminen
- huonosti asennettu anturi.
Virheistä ei kannata huolestua. Jokainen kalastusreissu opettaa jotain uutta.
Mitä kannattaa opetella seuraavaksi?
Kun perusasiat alkavat sujua, voi vähitellen laajentaa osaamistaan.
Hyviä seuraavia askelia ovat:
- viistoluotaimen käyttö
- alaspäin luotaavan kaikuluotaimen tulkinta
- karttojen hyödyntäminen
- live-kaikuluotaimen perusteet
- eri kalalajien käyttäytyminen eri vuodenaikoina.
Kaikkea ei tarvitse osata heti. Tärkeintä on oppia ymmärtämään, mitä veden alla tapahtuu.
Kaikuluotaimen käyttö aloittelijalle ei ole lopulta monimutkaista tekniikkaa vaan havainnointia ja harjoittelua. Kun opit tunnistamaan pohjan, kasvillisuuden, syvänteet ja muut rakenteet, alat löytää myös kalat paljon aiempaa helpommin. Silloin kaikuluotain muuttuu hienosta elektroniikkalaitteesta käytännölliseksi työkaluksi, joka tekee jokaisesta kalastusreissusta hieman mielenkiintoisemman ja usein myös saaliikkaamman.
